Vietän sairaspäivää, mutta koska vikana ei ole paljonkaan, ääni vain on mennyt ja hiukan ehkä kuumetta, niin alan vaivihkaa raivolla hoitaa käytännön asioita: sisustus pitäisi panna uusiksi. Ei itseä varten, onhan tässä kaaoksessa joskus eletty, mutta ihan muuten vaan, jos vaikka asunnon joskus myy, niin... tällä tavallakin asiaa voi ajaa eteenpäin, maalle muuttoa. Poimin netistä remppamiesten numeroita, kyllä niistä joku tärppää. Sitten hoidin kesämökille osoitteen, se vaati soittamista rakennusmestarille kuntaan, ja hän tekaisi sille osoitteen, nyt saamme kesällä sinne postia. Rinnakkaisosoite ei maksa mitään!'
Alkasin ripustaa isovanhempien hääkuvia vuodelta 1930. Ajattelin siimaa ja lyödä pikku nauloja ylälistaan. Rupesin mittaamaan lattioita, matot ovat lasten myötä hajonneet. Niiden päältä on ajettu vuosia potkumopolla, jne. Metrimittaa ei löytynyt, joten mittasin miehen skaalatikulla, joka on viivoittimen mittainen. Hankalaahan se oli! Isoja pinta-aloja viivaimella, mutta kyllä työ valmiiksi tuli. Sitten aloitin siivoamaan hyllyä, löysin valokuvia, ja aloin tehdä valokuvapaketteja sukulaisille. Nyt väsään pääsiäskorttia violetista kartongista isoisoäidille (siihen tulee valokuva, jossa on vaaleanvihreä kukkaterttuja puskeva puu Saarenmaalla). Kun etsin liimaa, (löysin puuliimaa, kyllä pysyy kortti koossa), niin löysin paketin, jossa lukee dubbelhäftende fästkuddar, eli tarratyynyjä. Tämä tarkoittaa, että pistän valokuvat kehyksineen seinään niillä. Kaikki onnistuu!
Joskus energinen, joskus olen niin väsynyt, että ainoa, mikä pitää pinnalla on Veloenan blogin lukeminen. Totuus on, etten osaa levätä, en ainakaan tänään.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
1 comment:
Älä vastuuta!!! (Kiitos silti :P)
Minäkin olen askarrellut hurjasti tänään. Ostin Tiimarista valokuvaliimaa, nyt voin viimein liimata digikuvista teetetyt satakunta valokuvaa mustasivuiseen suureen albumiin, jonka vohkin entisen luota, jonne se oli käyttämättömänä jäänyt jostain ammoisesta shopping spreesta. Ei hän tätä tarvitse, ei hän valokuvaa, ajattelin ja työnsin albumin kassiin tuosta noin vain. TÄMä on oikeesti mun. Jeh.
Nyt en sit löydä sitä himskatan albumia täältä sotkusta mistään mutta on tääl komeeta, lattia ihan täynnä servieteistä leikattuja turkooseja kukkia, yksi kissanruokapinossakin. (Lolosta on tullut kranttu, se ei suostu syömään ruokaa tylsästi kupista - ruoka pitää sirotella lattialle.)
Post a Comment