Kotiin ajan parin työmaan kautta. Autolle on kapea reitti punaisten lieriöiden välissä, reitti muuttuu joka päivä. Reunoilla ammottavat syvät montut. Koko maisema on otettu pois, kaikki on hävinnyt.

Yhtenä päivänä eräästä koivusta kadun varrella putosi poikkeuksellisen paljon lehtiä, aivan kuin joku puuhakas työmies olisi kaatanut niitä kottikärryistä. Ne vain putosivat. Keltaisen pyöreät kultarahat. Maahan tuli valoa, valo oli kiinni lehdissä.

Sen jälkeen huomasin kaikkea keltaista. Työmiehen liivissä, metsässä - pieniä keskittymiä.