uni ja palaaminen

Luen edelleen Kiputilahallitusta - olen jo sentään loppupuolella. Se kertoo sotaa pakoon lähteneistä jugoslaaveista, mutta samanlaisia ulkopuolisuuden tunteita monet kokevat. Palaamisesta ei elätellä mitään haavekuvia. Jokainen tietää, että palaaminen olisi erehdys. Vain lähtemisen hetki olisi onnellinen, sitten taas totuus paljastuisi.

Minua pitää Espoossa teatteri. Käyn vain noin kerran vuodessa tai harvemmin (en edes muista, minkä näin viimeksi - Pietarilaisen teatterin Vanja-enon?), mutta ajattelen aina, että jos en asuisi pääkaupunkiseudulla, en saisi mitään kulttuuria, kuten teatteria. Se on taikasana. Tämä on aivan järjestöntä, tietenkin. Teatterin takia tämä kaikki? On aika tutkituttaa jotakin!!

Viime yönä näin taas unen, jossa olin häissä. On mielenkiintoista, kun joku asia alkaa toistua. Hääpareja oli ainakin kaksi, toisella morsiamella oli iloinen kirjava mekko, ja kuulin, miten hänen sukulaisensa moittivat häntä kevytkenkäiseksi. Hän tanssi ja lauloi ulkona iloisena. Hääpaikka oli korkealla vuorella, jonkun kartanon pihalla. Minä olin vieraana, tai sitten aivan ulkopuolisena juhlissa, vähän kuin turistina.. maisema näytti Italialta. Kuitenkin, lyöttäydyin yhteen erään minulle tuntemattoman miesvieraan kanssa -koska en uskaltanut laskeutua portaita alas laaksoon, portaat olivat todella jyrkät, hengenvaaralliset. Alas lasku oli hyvin eroottista, kuiskimme toisillemme kaikenlaista. Miehellä oli musta puku, ja pidin hänen käsivarrestaan kiinni, ja kävelin varmuuden vuoksi vielä portaiden sivulla, hiekassa, etten putoaisi. Se hiekka oli aivan ihmeellistä: kananmunankeltaista, lämmintä, sitä tulvi kenkiini, se oli kuohkeaa. Siinä oli linnunmunia, valkoisia, ja pieniä värikkäitä kiviä, kuin karkkeja, tai timantteja. Kuvailin tuota hiekkaa unessa taluttajalleni ääneen, siksi muistan sen niin hyvin. Kun tulimme parinsadan metrin matkan alas, siellä oli liukuovi ja ajattelin, että tämän takana on jotakin ihmeellistä, ehkä aarre. Koko hääseurue oli matkalla sinne. Olimme ensimmäisiä. Mutta sen takana oli vanha talo ja pihapiiri, hyvin rauhallista. Hääjuhla jatkui siellä.