Miten tuntuukin pahalta kertoa lapselle, että kaikki ihmiset eivät välttämättä halua sinulle hyvää. Et voi lähteä vieraan ihmisen matkaan noin vain, vaikka hän lupaisi jotakin hyvää. Hänellä ei ehkä ole hyviä aikeita. Tämä kuulostaa niin epämääräiseltä. En haluaisi tuoda esille pahuutta, edes sopivasti annosteltuna.

Mikä on lutka? kysyy lapsi kerran, kun olemme kävelyllä. A slut. Täytyy vähän nieleskellä. Mieleeni tulee ensin selitys: Se on haukkumanimi, jolla joku ajattelematon ihminen on nimittänyt toista. Mutta mitä se tarkoittaa? Ja taas selitän: Se tarkoittaa ihmistä, joka on jotenkin moraaliton. (Moraali on oppi oikeasta ja väärästä.) Ja samantien lisään: Ei tarkoita, ettäkö se henkilö olisi tehnyt mitään väärää, nimittely on asia erikseen. (Ja ajattelen vielä itsekseni, nainen sanoo toista naista useammin lutkaksi, kuin mies naista.) Selvensikö tämä asiaa?

Kun ajattelen maailmaa niin läpeensä hyvänä ja ihmisiä hyvää tahtovina, niin miten sitten on olemassa ihmiskauppa ja orjuus ja kaikki muu paha? Epätoivo, ahneus, olosuhteet, tietämättömyys, nälkä, köyhyys, turvattomuus - siinä muutamia.