Mitä mietin nyt? Sitä, että olen huono ihmissuhteissa, törmäilen maailman kanssa, minun kannattaisi erakoitua kokonaan, monelta harmilta vältyttäisiin. Maailman kanssa minun pitäisi aina käyttää realease methodia, silleen jättämistä. Se ei ole passiivisuutta, vaan jotakin sellaista, joissa pysähdytään ja tutkaillaan sitä tilannetta joka on.

Aamulla koin kylläkin onnen hetken: puhuimme eteisessä ulos pukiessamme nukkumisesta, ja kuopus tuli halaamaan minua ja sanoi minulle: Minä ngukun sinua varten. Hän on niin hellyyttävä, vaalea pieni peikko, nautin hänen pienuudestaan. Hän on 95 senttiä, kengännumero on 26 ja hän on helposti nostettavissa ylösalaisin. Hänellä on muuten hyviä tapoja: puida nyrkkiä tv:n edessä kun se on auki, ja äristä hampaidensa välistä: Tuupas kii!