Mitä voisi kirjoittaa vartissa, samalla kun syö? Kun on lähdössä opiskelemaan käsikirjoituksen tekoa. Sen, että rinnassani on sydän, eikä se ole mikään Intel inside tällä kertaa, vaan oikea ja punainen. Pieni huovutettu, poikani tekemä.
Matkalla hankin lisää sydämiä, kasvinosia, öljyisiä kukintoja. Ihmisten iloksi ne on purkkiin pantu. Nytkin syön yhdeltätoista lounasta, vaikkei ole nälkä, mutta kun kohta en voi enää syödä.
Ja matkalla, siellä ei ole enää hankia, joihin nojata vaan kaikki on auki.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment