Olin keski-Euroopassa, keskellä vanhaa kaupunkia oli luistelukenttä, siinä oli upea, sileä, vastikään jäädytetty jää. Olin jäällä yksin, ihailin sitä, ajattelin, ettei se saa mennä hukkaan. Luistinradan laidalla oli "Pääsy kielletty"-kyltti. Laiton nettipalstalle ilmoituksen tai pikemminkin kutsun, kerroin upeasta jäästä. Toivotin kaikki ihmiset tervetulleeksi luistelemaan. Ja luistinrata tuli aivan täyteen, illalla siellä oli satoja ihmisiä, ellei tuhat. Rata oli iso, kaikkialla oli naurua, musiikkia ja puheensorinaa. Olin yksi luistelijoista, katselin ihmisten luistimia, miten ne liukuivat jäällä, eteen- ja taaksepäin. Katselin erivärisiä vaatteita, hattuja.
Minulla oli hiukan syyllinen olo, koska olin rikkonut sääntöä, ja niin lähdin pohjoiseen, takaisin kotiin. Menimme koko perhe järvelle veneellä, mutta ennenkuin olin keskellä järveä noussut veneeseen, se oli painunut veden alle ja täyttynyt vedellä, veden pinta oli veneen reunan tasalla. Kaikki muut istuivat veneessä. En mennyt sinne, vaan uin veneen vierellä. Kukaan ei pelännyt, pikemminkin olimme asiallisia, järkeviä, hilpeitäkin. Mies totesi, että autoon tarvitsisi lisää tavaratilaa, että sinne mahtuisi kunnon talviurheiluvälineitä. Joku tavara lähti ajelehtimaan veden ja tuulen mukana veden pintaa järvelle, esikoinen haki sen uimalla vaivattomasti. Vene ei uponnut, vaan se pysyi koko ajan kriittisessä pisteessä, juuri veden rajalla.Uin järvessä, kalaparvien keskellä, ne pomppivat vedestä ympärilläni, akvaariokalat näköiset kalat, oranssit ja punaiset, röyhelöpyrstöiset. Järven pohjassa oli valtavia kivettyneitä hiekka-aaltoja, välillä seisoin aallonharjalla, siinä oli teräviä kiviä, mutta osasin varoa niitä. Järvessä oli lato, se kohosi vedestä. Järvi oli samalla tuttu pelto lapsuudestani. Syvällä oli kilpikonnia, en nähnyt niitä, ne ja kalat olivat hiukan inhottavia, mutta tiesin niiden elävät siellä, ja tiesin, että minä olen niiden elinalueella, joten hyväksyin asian.
Tärkeintä unessa oli se, mitä ajattelin tapahtumista, mitä mieltä olin, mitä muut ajattelivat, tunsivat. Näitä pohdin unessa eniten.
No comments:
Post a Comment