Luin, että Bachin kuunteleminen saa tuntemaan, että kaikki velat on maksettu. Kyllä, tai sitten se tuntuu siltä kun poreet kuplivat mahaan uimahallin poreammeessa.
Voi, onko sun pojan nimi Arvi...(kun klikkasin kuvaa, kuvan nimi tuli näkyviin...) Mä ehdotin näet miehelle että jos lapsi ois ollut poika, sen nimi ois ollut Arvi (tai Tuomas). Mulla on yks keskeneräinen satukin pikku-Arvista! :)
Mutta, ihana kuva. Lapset nukkuvat niin luottavaisesti, tuntuvat nukkuvan paljon syvemmässä rauhassa kuin aikuiset enää koskaan...( tai siltä ainakin nyt tuntuu parin huonostinukutun yön jälkeen! :D)
Tuo on selvästi pikkusammakko. Meillä myös nukutaan moisenlaisesti. Se on niin rennon rehvakas asento. :)
Haaveilen muuten, että minäkin löytäisin joskus niin suureen sänkyyn, että voisin kääntää kylkeä minne suuntaan tahansa, nukkua poikittain, herätä aamulla vailla minkäänlaista röyhkeyttä vaikka jalat tyynyllä (kuten tytär sängyssämme).
Joo.. Arvi. Meillä on naapureina samanikäiset Ahti, Väinö ja Elias... mukavia "vanhanaikaisia" nimiä.
Iso sänky on ihana. Hankimme suuremman sängyn kun vanha oli hutera ja pieni, lapset vauvoina nukkuivat myös siinä, kun imetin yöllä, jne. joten tilaa piti olla enemmän - se on iso kuin laiva, tuskin löydän nukkuvaa miestäni sieltä peittojen keskeltä.
Kevättä ilmassa. Aurinkoakin. Aamulla plus kuusi, vesipisaroiden valssi vihreällä nurmikolla pihavalon säteissä. Teksti-TV väittää, että vallitsee normaali talvikeli.
Katson nukkuvaa, toivotan lempeitä unia ja avaan vieressä olevan kirjan sattumanvaraisesti sivulta 57: "Sinä nukut pitkään, herätät yhä tämän kaipauksen. Lakkautetun koulun räystäällä mustarastas, aavistus laulusta" (Joni Pyysalo: Kuolema, rakkaus ja lisälaitteet)
Yritin tätä jo aiemmin laittaa kommentiksi. Laitoin omaan ja sekoilin blogisi nimessä, kirjoitin sanat, vaikka piti kirjoittaa hetket.
4 comments:
Voi, onko sun pojan nimi Arvi...(kun klikkasin kuvaa, kuvan nimi tuli näkyviin...) Mä ehdotin näet miehelle että jos lapsi ois ollut poika, sen nimi ois ollut Arvi (tai Tuomas). Mulla on yks keskeneräinen satukin pikku-Arvista! :)
Mutta, ihana kuva. Lapset nukkuvat niin luottavaisesti, tuntuvat nukkuvan paljon syvemmässä rauhassa kuin aikuiset enää koskaan...( tai siltä ainakin nyt tuntuu parin huonostinukutun yön jälkeen! :D)
Tuo on selvästi pikkusammakko. Meillä myös nukutaan moisenlaisesti. Se on niin rennon rehvakas asento. :)
Haaveilen muuten, että minäkin löytäisin joskus niin suureen sänkyyn, että voisin kääntää kylkeä minne suuntaan tahansa, nukkua poikittain, herätä aamulla vailla minkäänlaista röyhkeyttä vaikka jalat tyynyllä (kuten tytär sängyssämme).
Kauniita unia!
Joo.. Arvi. Meillä on naapureina samanikäiset Ahti, Väinö ja Elias... mukavia "vanhanaikaisia" nimiä.
Iso sänky on ihana. Hankimme suuremman sängyn kun vanha oli hutera ja pieni, lapset vauvoina nukkuivat myös siinä, kun imetin yöllä, jne. joten tilaa piti olla enemmän - se on iso kuin laiva, tuskin löydän nukkuvaa miestäni sieltä peittojen keskeltä.
Kevättä ilmassa. Aurinkoakin. Aamulla plus kuusi, vesipisaroiden valssi vihreällä nurmikolla pihavalon säteissä. Teksti-TV väittää, että vallitsee normaali talvikeli.
Katson nukkuvaa, toivotan lempeitä unia ja avaan vieressä olevan kirjan sattumanvaraisesti sivulta 57: "Sinä nukut pitkään, herätät yhä tämän kaipauksen. Lakkautetun koulun räystäällä mustarastas, aavistus laulusta"
(Joni Pyysalo: Kuolema, rakkaus ja lisälaitteet)
Yritin tätä jo aiemmin laittaa kommentiksi. Laitoin omaan ja sekoilin blogisi nimessä, kirjoitin sanat, vaikka piti kirjoittaa hetket.
Post a Comment