Saturday, August 05, 2006
Erilaisia näkökulmia
Eilen ruokakaupassa jätin kolme lastani ostoskärryyn ja lähdin etäämmälle. Kun tulin takaisin, niin kärryjen lähellä seisoi pariskunta, mies ja nainen. Nainen oli raskaana, he seisoivat siinä hymyillen, sanomatta sanaakaan. Katsellen lapsia. Ensimmäinen ajatus oli, että lapset ovat kaataneet hillopurkkitornin, mutta ei, mitään ei ollut tapahtunut. He vain katsoivat hartaasti lapsia, ikään kuin heidän edessään olisi ollut joku pyhä näky, ilmestys tulevaisuudesta. Ja nainen sanoi:"Voi, katso." Sillä hetkellä tunsin kyllä oloni todella väsyneeksi. Koska ainoastaan jotenkin tajuntani reunamilla ymmärsin miksi he jäivät katsomaan.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
1 comment:
Odotin, jotenkin että tuo hetki olisi herättänyt ylpeyttä... pyrkikää tähän -tyylisesti.
Mutta tunne on aika osuva, aivan kuin se tulisi ensin ja mahdollinen ylpeys ei olisi niin välitöntä, vaan hieman patsastelua.
Post a Comment