Istuimme kahluualtaan reunalla, anoppi osoitti erästä naista ja sanoi, katso, tuo nainen odottaa. Mietin, että niin, kaikki ystäväni ovat odottavia äitejä tai hiljattain lapsensa saaneita, tai ainakin pikkulapsien vanhempia. Niin... nautin lasten kanssa kotona olemisesta, ja oli minulle oikea valinta jäädä kotiin hoitamaan lapsia. Mutta silti kaipaan vapautta, tietenkin. Haluaisin joskus viettää yksin kokonaisen päivän, se on haaveeni. Voisin silloin... istua kahvilassa ja lukea kirjaa : ) En ole ollut yksin paria tuntia pitempään vuosiin. Mutta todennäköisesti kyllästyisin siihen yksinäisyydestä nauttimiseenkin pian.
Mutta ei pitäisi valittaa, minulla on tämä kirjoittamisen vapaus... Ja vapaus lisääntyy vuosi vuodelta, se on lohdullista (ja surullista, lapset kasvavat). Nyt vielä elän vaiheessa, jossa joka hetki joku muksahtaa, lyö päänsä, kupit kaatuvat, riidellään tavaroista, jne. No, tämä on vanhemmuutta.
tänään tunsin putoavat lehdet
kaulallani
vastatuulessa
en ole vielä kuollut
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
3 comments:
Pahimmat kliseet ovat usein totta, ei kai niistä kliseitä muuten olisi tullutkaan -jankutettu tarpeeksi monta kertaa.
Eli, vapaus tulee, yllättävän nopeasti, varsinkin sen huomaa sinä päivänä, kun seisoo vapauden portilla, katsoo taakseen ja ihmettelee, mihin ne vuodet menivät.
Se on aika ärsyttävää...huomata ihmettelevänsä.
Löytyipäs!
Olen joskus kirjoittanut myös tästä, jossakin, edellisessä blogissa? Näinhän se on, kaikki tuo. Minun lapseni ovat seitsemän ja neljä, ja riitely, kaatumiset, kaatuvat kupit ja sen sellainen ovat kyllä minunkin arkipäivääni. Itse hoidin lapsia kotona seitsemän vuotta, nyt ensi kuussa viimeistään se loppuu. Aika hurjalta tuntuu, ihan tuntemattomaan meno.
(Apua, pää humisee kuumetta enkä enää muista mitä piti...)
Tuntuu, että nyt on sellainen vaihe, jolloin raskaana olevan naisen näkeminen ei herätä välitöntä reaktiota, että mitä jos. Lapset kasvaa, hienoa ja haikeaa. Juuri viikko sitten seisoin koulun pihassa silmät punaisina kun esikoinen meni kouluun.
Totta, jonkinlainen väsymysvaihe on minulla menossa, no lapseni ovat 1, 3 ja 6 v.... Naapurini sai juuri tyttövauvan, oli ihana, mutta ihanaa on myös, ettei tarvitse juuri nyt jaksaa sitä kaikkea..
Post a Comment