runo

Heräsin junassa, en muistanut mitään. Junan konduktööri ja vaununhoitaja jäivät katselemaan jälkeeni. Ulkona näytti Kroatialta. Kulkukoirat seurasivat minua. Kantapääni olivat hiertyneet niin karkeiksi, että niihin tarttui kaikki: hiekka, vaatteet, puiston penkit, asemaravintola, hedelmäkojut. Lopulta perässäni laahautui koko maailma. En ollut varsinaisesti eksyksissä, mutta minun oli heittäydyttävä mereen korkeimmalta kalliolta.