Mistä tietää, että loma on loppunut? Meillä siitä, että kengät pantiin taas jalkaan. Lapset olivat koko kesän maalla ilman kenkiä. Siirtymävaihe oli vaivalloinen, kun Espooseen tulomatkalla poikkesimme Tykkimäessä ja kengät olivat hautautuneet jonnekin tavarasäiliön uumeniin, niistä ei ollut näköhavaintoja kuukauteen. Niinpä keskimmäisellä lapsista oli huvipuistossa vain toinen sandaali. Muutkin vastustelivat kenkien pitoa ja astelivat jalkoja raahaten pitkin sepelitietä.
Huvipuistossa ollessamme meillä oli autossa kylmälaukussa kymmeniä kiloja pakastettua mansikkaa. Se kuvaa hyvin lapsiperhe-elämää: jäiset mansikat autossa, joka on suorassa auringonpaahteessa, perhe on huvipuistossa, kello käy, kengät hukassa. Sitä peliä ei voi voittaa.
Nyt ovat kengät löytyneet, mutta tilalle iski tuttiangsti. Kolmevuotias rauhoittui kuitenkin tietoon, että tutteja on kaupoissa vielä hänen aikuisuudessaankin, jos tulee tarve. Hän painoi visusti mieleensä kauppojen nimet, mistä tutteja ainakin löytyisi: sitimarket ja risma.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment