sadeaamu

Sadeaamu pistää kaikki uusiksi, täytyy olla lapsille kosteutta pitävää, kun he menevät puistoon ja eskariin. Kumppari vuotaa ja pyörän avain on hukassa, tähän voi kaatua aamu, etsitään sadevaatteita, sanon keskimmäiselle, että housusi pitävät vettä, ja hän menee heti istumaan lätäkköön, soitan vihaisen puhelun miehelle töihin, missä se pyörän avain on?!! Vanhin lapsi äksyilee "Senkin hullu!" Yksivuotias on riisunut kaikki vaatteet, ja pukenut sortsit, molemmat jalat ovat samassa lahkeessa, se on kuin kimono, punaraitainen, ja hän kävelee edestakaisin ja toistelee veljen sanoja: "Hollo. Hollo." Mies sanoo, että kyllä se avain jossain on. Siitä on tullut jo vitsi: jossainhan ne hukassa olevat aina ovat.

Mutta ulkona onkin yhtäkkiä niin lempeää, kosteus on ihanaa, kaikki höyryää ja sumenee, sademetsämäinen tunnelma. Ukkonen on kylläinen tiikeri jossain kauempana. Kalliot höyryävät kuin kiuas, pian ne ovat taas kuivat.