Nyt listaan ajatuksiani Marianna Uutisen nättelystä, (ja yritän olla tekemättä kirjoitusvirheitä!!). Näyttelyn väreinä olivat pinkki ja musta (ja valkoinen), paksulti väriä, paksulti, sitä valui ja sitä oli hyhmänä, materiana, tauluissa. Vain muistilista:
- pyrkimys johonkin virheeseen, onko niihin vaikea päästä?
- häpeämättömyys?
- vaikea selittää
- tarvitaan vain pieni nyrjähdys, pieni transsi, pieni transit
- kun olet up, anna palaa
- ruumis, elävä ruumis?
- ihmisessä on kaikki, ihossa
- himo
- waste, human waste
- musta onkin valkoista, (missä housut..), kova pehmeää, pelätty hyvää?
- vaikea selittää
- näe asia siten, että sen alla ja päällä ei ole mitään
- kermavaahto
- dear daddy...
- millainen on kermavaahdosta tehty hämähäkinverkko, millainen se on takertua
- kermakakun teko jää helposti kesken
6 comments:
Todella mielenkiintoisia pohdintoja, oikein innostuin näistä: kuvataiteen ja runon yhdistäminen...näistä pohdinnoista tulisi runokin!
Näiden sinun muistiinpanojesi pohjalta ajattelin, että haluaisin nähdä tuon näyttelyn. :)
Niin, niistä tauluista houkuttelevatkin oikeastaan tekemäään runoja, koska ne ovat niin... irrallaan, jotenkin. Iloisiakin. Yritän edelleen miettiä, miten niitä kuvailisi, mutta se on vaikeaa. Ensin kyllä ajattelin näyttelystä, että se oli huijausta, köykeä esitys.
Nyt luin tuossa linkissä mainitun jutun ja nauratti todella tuo lause: "Hänen töissään on glamouria"... Samalla teoksissa voi nähdä hienovaraista ironiaa, etäisyyden ottoa pinnallisuuteen, kliseisiin, siihen mikä on ilmeistä ja itsestään selvää". "Hienovaraista" ironiaa (????), musta niissä oli aika vahvaa ironiaa. Tuo muu kyllä pitää paikkansa.
Täytynee käydä katsomassa. :D
Pitäis varmaan käydä siellä Emmassakin, en oo vielä käynyt, siellä on nyt sen Mari Sunnan näyttely josta on aika paljon puhuttu lehdissä...
Moi hetket, yritin kommentoida jo aikaisemmin juttuasi Paskaa (epähienosti sanottu mutta kumminkin), mutta en saanut sitä läpi. Ehkä tämä onnistuu. En ole itsekään saanut viime aikoina mitään kirjoitettua - viittaan nyt aikaisempaan merkintääsi - omaaan blogiini ja syynä on työ. Semmosta, sanoisi isä tai minä. Well, eipä kai nyt muuta. Be seeing you.
Kiitos kommenteista vielä, Susanna ja Päiväntuoma, luen teitä molempia oikein mielelläni.
En itsekään ehdi kirjoittaa paljon, nyt tosin teen mielenkiintoista käsikirjoitusta, kunpa vain ehtisin paneutua siihen..
Post a Comment