(Näin kammottavaa painajaista, jonka seurauksena heräsin jo 5:18, vaikka piti nukkua univelka pois. En saanut enää lainkaan unta, kuuteen asti makasin sängyssä ja toistelin ja onnittelin itseäni siitä, mikä onni on, että asun oikeusvaltiossa, jossa jonkinlaiset oikeudenmukaisuusperiaatteet toimivat. On lakeja, ihmisten etuja valvotaan, lakien rikkomisesta tulee seuraamuksia. Mikä onni!)
Unessa heräsin omassa sängyssäni siihen, että nenääni kantautui vieras parfyymin tuoksu. Kodissamme oli joku vieras, tiesin sen heti. Nousin ylös, kaikkialla oli pimeää. Kello oli neljä aamuyöllä. Silloin näin kaihtimien välistä ulko-ovella kaksi keski-ikäistä miestä. Juuri kun olin menossa ovelle, he avasivat oven yleisavaimella. He kertoivat olevansa asunto-osakeyhtiön palkkaamia tarkastajia, he tutkivat asunnon kuntoa ja siisteyttä. Tietenkin kaikkialla oli sotkua, leluja, ym. He eivät olleet tyytyväisiä, tulisi jotakin seuraamuksia. Olin murtunut, tyrmistynyt. He menivät ala-kertaan, sama tilanne. Yritin puhua tilannetta jotenkin järjestykseen, mutta en uskaltanut vastustaa heitä, sillä he olivat virkamiehiä ja ajattelin sen pahentavan tilannetta. Valitin kyllä heille, että tämä on epäreilua, toimenpiteet eivät niinkään huolestuttaneet, mutta se, että lapsetkin kirmasivat hereille ja menetimme yöunemme. Se oli pahinta. Mieskin heräsi, mutta hän oli yhtä ymmällään, mutta rauhallisempi kuin minä.
Miehet asettuivat taloksi, istuivat nojatuoleihin ja avasivat tv:n. He sanoivat, että hekin kaipaavat virkitystä ja vaihtelua, siksi tämä ajankohta. He hakivat jääkaapista ruokaa. Ei voi mitään, he sanoivat. Se oli raivostuttavaa. En keksinyt mitä tehdä. Istuimme siinä kaikki.
Kuudelta aloin häätää heitä tarmokkaammin ja vasta kun he tekivät lähtöä, keksin yhtäkkiä ratkaisun. Oikeustoimet. Kysyin mieheltä hänen esimiehensä nimeä, hän näytti vastahakoisesti minulle paperia, jossa nimet olivat. Miehet lähtivätkin kiireellä, huusin heille ovesta: Hei hei, palataan pian asiaan, tämä ei jää tähän!
Uni jatkui vielä sen verran, että heidän esimiehensä lupasi alustavasti puhelimessa korvata asian jotenkin. Vaadin rahaa, hyödykkeitä ja kukkia korvaukseksi. Oikeuteen asia kuitenkin oli menossa.
2 comments:
Olisihan se aika painajaismainen tilanne jos kotiin tulisi vieraita ihmisiä, olisivat kuin kotonaan, ja olisivat vielä tarkastajia. Huh. Hyvin elävästi kerrottu uni, piti oikein tarkistaa, että olihan tämä varmasti uni. Elämähän saattaa välillä järjestää unimaisia tilanteita. Onneksi oli. Huumoria tässäkin oli mukana. Minua ainakin nauratti sana Oikeustoimet. Ja se kohta kun miehet menivät jääkaapilla ja sanoivat, että pitihän heilläkin olla jotain virkistystä. Mutta jos olisi ollut tositilanne niin olisi siinä ollut nauru kaukana. Ja sekin oli hauska kohta niistä korvausvaatimuksista.
Näitä uniasi kun olen lukenut on tullut mieleen, että näistähän saisi kasaan jonkinlaisen lyhytproosasarjan. Nämä ovat kivoja.
No voihan harmi, ettet saanut nukuttua univelkoja pois. Toivotan parempia unia ensi yöksi!
Tosiaan, sain tästä unesta idean käsikirjoitustehtävääni.. sattui sopimaan aiheeseen.
Post a Comment