Kastellaanko TV:tä?

Tänään laitoin miehelleni tehtäväksi postittaa novellikilpailun tekstit. Unohdin sanoa, että postimerkit pitää ostaa, joten vielä on mahdollisuus, että hän unohtaa ne tai laittaa tyhjän kuoren postiin, hän on joskus hajamielinen, (kilpailuun osallistuminen on jotenkin hermostuttavaa, olen tyytyväinen, jos sieltä ei kuulu mitään) mutta hyvin onnekas: äskettäin hän unohti työsalkkunsa pihaan parkkipaikalle koko yöksi. Arvaa oliko se siellä vielä aamulla? No oli se, cd-soittimet viedään autoista, mutta kukaan ei ollut viikonloppuyönä koskenut paksuun mustaan salkkuun, sellainen on jo vähän liian epäilyttävä (sisällä voi olla vaikka pommi).

Hetkinen, voiko joki olla koskaan niin tyyni, että poutapilvet heijastuisivat siitä?? En tiedä, mutta viime yönä näin taas outoa unta. Olin uimassa kahden ystäväni kanssa, miehen ja naisen ja valitin koko ajan heille, etten osaa uida, ja he sanoivat, että osaathan sinä, tässähän me uimme ja minä sanoin, että minä en osaa uida, vaan räpiköin ja kellun. He eivät ymmärtäneet, katselivat vain toisiaan kummeksuen, toinen vaan sanoi, että alaspäinkin voi uida, että siellä pohjassa on vaikka mitä, mutta itse kuitenkin kellui vaan pinnalla. Valitin edelleen, että minne edes täällä voi uida, johon naispuolinen ystäväni, että vastarannalle, esimerkiksi, mutta en nähnyt mitään vastarantaa, ja rupesi tuntumaan, että hän petkuttaa jotenkin, kun hymyili oudosti, epäilin ettei ei ole mitään vastarantaa. Heillä ei ollut mihinkään kiire, vaan he odottivat, että minä ehdottaisin minne uidaan, mutta se oli mahdoton tilanne, aika ärsyttävä.

Kuumeesta toipuvien lasten kanssa sisällä koko päivä...

- Mä en syö, mullon parempaakin tekemistä. Mä oon mässyttäny ruokaa jo jotain sata vuotta.
- Kastellaanko TV:tä?
- Joka läpsii, ei saa pullaa.